villepaivansalo

Arvioita Helsinki–Tallinna-tunnelin ilmastovaikutuksista, SDP ja muut?

SDP on siis kysynyt hallitustunnustelujen pohjaksi puolueiden eduskuntaryhmiltä jo kysymyslistansa kärkeen (1a) sitoutumista "siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?"

Tällä otteella Suomi saa varmaankin hallituksen, jonka ilmastopolitiikka on pääosin riittävän aktiivista. Ainakin itselleni suuri kysymysmerkki on silti Helsinki–Tallinna-tunneli. Alustavaa keskustelua sen mahdollisista ilmastovaikutuksista löytyy Puheenvuorostakin ainakin täältä ja hankkeen varsinaista ympäristöselvitystä odotellaan. Hankkeen oma sivusto ei vaikuta kovin informatiiviselta tältä osin... vai enkö vain ole huomannut? [Lisäys illalla 29.4.: n. 200-sivuinen Ympäristövaikusten arviointiohjelma on kuitenkin julkaistu joulukuussa 2018, ks. myös kommentti alla.]

Jo rakentamisvaiheessa tunnelin ilmastovaikutusten täytyisi joka tapauksessa olla aikamoiset alkaen työkoneiden dieselpäästöistä. Talouslaskelmien perusteena käytetyt arviot liikennemääristä  (ks. esim. Antti Rautiaisen kirjoitus) antavat edellytyksiä alustavaan keskusteluun myös hankkeen pitkän aikavälin ilmastovaikutuksista. Ottaen huomioon, miten kärjekkäästi keskustellaan hyvinkin arkipäiväisistä mikrotason ilmastoteoista, -asenteista ja -uskomuksista, jotenkin odottaisin aktiivisempaa ilmastokeskustelua tällaisesta megaluokan hankkeesta. Kovin jahkailevat kommentit on puolestaan asetettava siihen valoon, että hanketta kyllä pusketaan eteenpäin poikkeuksellisen rivakasti.

Pienten hiilidioksiidipäästöjen globaalin vaikutuksen arvioiminen ilmakehän, metsien, merten jne. hiilikierron sekä globaalin talousjärjestelmän toiminnan huomioiden taitaa vääjäämättä olla riippuvainen melko pitkistä päättelyketjuista. Suhteellisuusdentaju on ilmastopaheita kitkettäessä joskus koetuksella. Moni muu tapa toimia globaalisti vähäosaisia kestävästi auttaen voi olla jopa varmemmin perusteltavissa (näistä ehkä joskus lisää). Sen sijaan jättihankkeiden kohdalla meidän tulisi olla ajoissa tarkkana, ettei niille anneta lupia ilman todella perusteellista ja monipuolista ympäristöselvitystä sekä laajaa arvokeskustelua.   

Toivottavasti ainakin SDP:n piiristä kuuluu piakkoin lisää pohdintaa tunnelihankkeen ilmastovaikutuksista. Tämä auttaisi muidenkin puolueiden edustajia varmasti hahmottamaan, millaista konkretian ja ehdottomuuden tasoa ilmastopolitiikassa odotetaan hallitukseen pääsemiseksi. Ja miten olisi tässä vaiheessa puhuttava ilmastopoliittisesta sitoutumisesta suhteessa hankkeisiin, joista lienee pitkällä tähtäimellä merkittäviä ilmastoetujakin (vähemmän lentoliikennettä?), mutta joiden ympäristövaikutukset voivat tuskin jäädä kovin neutraaleiksi kokonaisuudessaan?  

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän villepaivansalo kuva
Ville Päivänsalo

Lisäsin tekstiinkin tosiaan linkin Ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan, josta löytyy jo melko laajaa arviointia hankkeen monenlaisista ympäristövaikutuksista. Sivuilta 177-178 löytyy ohjelma ilmastovaikutusten selvittämiseksi. (https://finestbayarea.online/sites/default/files/2019-01/Finest%20Bay%20Area_Rautatietunneli_Suomen_ja_Viron%20välillä_YVA_ohjelma_Final_WEB.pdf)

Pitkällä tähtäimellä hankkeesta voi löytyä paljon myönteisiäkin ilmastovaikutuksia, eikä kirjoitukseni tarkoitus ole yrittää arvata niitä. Mutta koska tunnelin rakentamisvaihe tulisi olemaan massiivinen työmaa keinosaarineen kaikkineen, se voi jo suunnitelmanakin auttaa konkretisoimaan ajatteluamme ilmastonmuutoksen torjunnasta. Kun nyt elämäntapojamme tarkastellaan varsin yksityiskohtaisestikin ilmastonäkökulmasta, eivät ainakaan tällaiset suuret hankkeet saisi päästä vähällä keskustelulla.

Tarvitsemmeko esimerkiksi liikenteen lisääntymistä Helsingin ja Tallinnan välillä n. 9 miljoonasta lauttamatkustajasta vuonna 2015 n. 23 miljoonaan lautta- (11 milj.) ja tunnelimatkustajaan vuonna 2050 (arviointiohjelma, s 83)? Arvioitu nousu 14 miljoonaan vuonna 2050 ilman tunneliakin kuulostaa toki paljolta ja vaikeasti sovitettavalta kovin kunnianhimoiseen ilmasto-ohjelmaan.

Junaliikenne sinänsä on verrattain hyvä tällä välillä, mutta kyse on myös matkoista esim. Berliiniin ja nk. Uudesta silkkitiestä.

Toimituksen poiminnat